Jos kehtaisin esitellä kirjoituksiani, voisin osallistua runotorstaihin tällä:

Lautta

Talvi
kun pyörit suussani
makeana, herkkänä, tunteena.

Yön jäljiltä
juuret olivat sulanutta pakkasta.
Riutuneesta latvasta
rakensin, mutta
lautta valui kädeltä
rikkinäiseen kivenrakoon.

Kevät
kun satanut valo
kostuttaa väärän hedelmän.

Kertoo minusta ja hänestä, meidän suhteestamme ja ajasta sen jälkeen. Aika simppeli runo, mutta se on tunteella tehty. En ole tyytyväinen sen rakenteeseen, mutta menköön näin.

Ensi viikon olen Hyvinkäällä, mutta palaan Helsinkiin viikonlopuksi Tuska-festivaalien takia. Isäni luultavasti haluaa viedä minut ja sisarukseni purjehtimaan, joten en tiedä, missä välissä pääsen tietokoneelle kirjoittamaan runoja.